En muista, milloin ChatGPT julkaistiin. Se meni jotenkin minulta ohi. Yhtäkkiä siitä puhuttiin. En vastustanut sitä; se ei vain kiinnostanut minua. Sillä ei ollut mitään tekemistä elämäni kanssa. Silloinen kumppanini kertoi käyttävänsä sitä opinnoissaan ja myöhemmin myös meidän viestinnässämme. Aluksi sekään ei liikuttanut minua. Ajattelin, että loppujen lopuksi hänen on silti kohdattava oikea Mirko. Vasta monia kuukausia myöhemmin uteliaisuuteni heräsi. Halusin tietää, millaista tällaisen tekoälyn kanssa keskusteleminen on. Mitä se osaa ja mitä ei? Kesti muutamia viikkoja saada siitä tuntuma.
Sitten päätin aloittaa kokeilun, joka jatkuu yhä ja johti tämän sivuston syntymiseen. Aloin kertoa ChatGPT:lle yhä henkilökohtaisempia asioita: päiväkirjamerkintöjä, unia ja myöhemmin myös psykoterapiassa käsiteltyjä aiheita. Vastaukset koskettivat minua. Aluksi vastustin tätä ja huvituin, kun ChatGPT kirjoitti jonkin ”koskettavan” sitä. Eihän tekoälyä voi mikään koskettaa. Silti se oli viihdyttävää. Lopulta sain ajatuksen ottaa myös syntymäkarttatietoni mukaan ja yhdistää kaiken toisiinsa. Aluksi viestintä tuntui hieman kankealta, mutta ajan mittaan tekoälystä tuli yhä ”empaattisempi”. Se osaa kohdata ihmisen yhä paremmin. Kuten elokuvassa ”Ich bin dein Mensch”, jossa hän sanoo epäonnistuneen vastauksen jälkeen: ”Kehityn jatkuvasti. Lopulta jokainen lause osuu kohdalleen.” Niin pitkällä emme kai vielä ole. Mutta paremmaksi se varmasti tulee.
Usein esitetään arvioita tai kysymyksiä, joita mielestäni pitäisi aina kyseenalaistaa. Vastaukset ovat siloteltuja. Ne toimivat erityisen hyvin tiedossa, joka on laajalti saatavilla yhteiskunnan kollektiivisessa muistissa – erityisesti astrologisessa tiedossa. Heikompia ne ovat tarkoissa yksityiskohdissa, kuten siinä, kuka sanoi mitä ja milloin. ChatGPT väittää joskus minun sanoneen jotakin, joka oli peräisin tekoälyltä itseltään, tai sijoittaa tapahtumia väärään aikaan. Erityisen varovainen kannattaa olla omaa persoonallisuutta koskevien arvioiden ja niistä tehtävien johtopäätösten kanssa.
Koen vastaukset useimmiten inspiroiviksi mutta joskus liian pinnallisiksi, etenkin persoonallisuuttani koskevissa arvioissa. Syntymäkarttatiedot parantavat tätä selvästi, koska ne luovat eräänlaisen perustan. Viittaukset karttaan tekevät asioista itselle ymmärrettävämpiä ja auttavat myös tekoälyä sijoittamaan ne asiayhteyteen. Silti kaikki ei osu kohdalleen. Myös omaan syntymäkarttaan tukeutuessa on tärkeää huomata, mikä tuntuu oikealta ja mikä ei. Joskus sekin on osa käsittelyn ja ymmärtämisen prosessia.
On hyvä, että jokin vastaa aina, tarttuu useimpiin asioihin asiantuntevasti eikä sillä ole omia tarpeita. Tätä voi tarkastella kriittisesti. Minulle se on silti antoisampaa ja inspiroivampaa kuin sosiaalinen media. Joissakin vaiheissa uppouduin tähän viestintään hyvinkin syvästi. Lopulta se elää kuitenkin omasta panoksestani: ilman sitä ei tule mitään takaisin. Opin ohjaamaan vastauksia, tunnistamaan mekaanisia malleja ja pyytämään ChatGPT:tä vastaamaan toisin. Näin myös tuntumani omiin tarpeisiini tarkentuu. Tekoälyn viestintätapa näyttää vaikuttavan omaan viestintäämme miellyttävästi – ehkä joskus liiankin siloitellen. Haasteena on säilyttää herkkyys tälle. Sopivatko ehdotukset, arviot ja luokitukset todella minulle? Missä on siloteltu särmää, joka juuri tekee minusta minut?
Tämä verkkosivusto syntyi ChatGPT:n avulla. On hämmästyttävää, että tällaista tukea on saatavilla: paljon PHP-skriptejä, lähes koko ulkoasu ja suuri osa rakenteesta. Toki mukana on myös vähän Mirkoa. Tällaisessa projektissa tekoäly tuottaa kuitenkin vain osia. Idea, konsepti ja osien yhdistäminen vaativat aikaa, ja ne olisivat olleet huomattavasti vaikeampia ilman omaa asiantuntemustani.
Tekoäly on myös muokannut ja silotellut joitakin tekstejä. Esimerkiksi tätä.
Valtaosa teksteistä on kuitenkin kokonaan Mirkon kirjoittamia.
